Ingmanedu toteuttaa kulttuuripolitiikan tavoitteita
Valtioneuvosto on linjannut taide- ja kulttuurialojen vahvistamisen yhdeksi keskeisistä yhteiskunnallisista tavoitteista. Kulttuuripoliittinen selonteko (VN 2024:55) ja sen toimeenpanosuunnitelma (OKM 2026:6) asettavat tavoitteeksi, että luovan talouden osuus bruttokansantuotteesta kaksinkertaistetaan vuoteen 2040 mennessä. Kyse on talouskasvusta ja kulttuuriviennistä mutta myös demokratian vahvistamisesta ja kriisinkestävyydestä.
Selonteko tunnistaa säätiöt kulttuuripolitiikan strategisiksi kumppaneiksi ja korostaa koulutuksen roolia kulttuuripolkujen rakentajana, ammattilaisuuden luojana ja syrjäytymisen ehkäisijänä.
Ingmanin säätiö ja oppilaitos on toteuttanut tätä tehtävää kaikilta osin jo vuodesta 1903.
Ingmanedun rooli kulttuurin arvoketjussa
Harrastajasta ammattilaiseksi
Kulttuuripoliittinen selonteko kuvaa kulttuurin arvoketjun, joka alkaa kulttuuriperinnöstä ja tiedosta ja ulottuu luovuuden ja tuotannon kautta talouteen ja kulutukseen sekä yhteisöllisyyteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.
Ingmanedun kulttuurialan ammattiopisto sijoittuu tähän arvoketjuun ratkaisevaan kohtaan. Harrastajasta tulee ammattilainen koulutuksen kautta. Ilman vahvaa ammatillista koulutusvaihetta kulttuurialan koko arvoketju heikkenee ja kulttuurialaan sidotut tärkeät tavoitteet jäävät toteutumatta.
Meiltä valmistuneet luovat tekijät siirtyvät suoraan kulttuurialan yrityksiin, freelancereiksi, yrittäjiksi tai jatko-opintoihin vahvistamaan sitä käytännön osaamispääomaa, jonka varassa kulttuuriala kasvaa.
Ingmanedu tekee yhteistyötä työelämän ja tutkimuksen kanssa
Hankkeet sekä tutkimus- ja kehittämisyhteistyö
Hankkeet
Ingmanedu toimii aktiivisesti hankkeissa, jotka kehittävät kulttuurialan koulutusta, kansainvälisyyttä ja työelämäyhteistyötä.
Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö
Teemme yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa kulttuurialan kehittämiseksi.
Kutsu yhteistyöhön
Kutsumme teidät mukaan kulttuuripoliittiseen yhteistyöhön.
Kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpano edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä: valtion, kuntien, hyvinvointialueiden, säätiöiden ja kulttuurialan toimijoiden yhteistä tekemistä.
Tämä on sinunkin asiasi, jos edustat jotakin näistä:
- Kuntia tai hyvinvointialueita, jotka etsivät kulttuurihyvinvointipalvelujen tuottajia
- Yrityksiä tai yhteisöjä, jotka haluavat yhteistyötä luovan alan opiskelijoiden kanssa
- Rahoittajia tai säätiöitä, jotka haluavat tukea kulttuurialan koulutuksen kehittämistä
- Päättäjiä, jotka haluavat ymmärtää, miten ammatillinen kulttuurialan koulutus toteuttaa selonteon tavoitteita
Ingmanedun kulttuurialan ammattiopisto on valmis olemaan aktiivinen kumppani Suomea monin tavoin hyödyttävän kulttuuripolitiikan toteuttamisessa. Ota yhteyttä. Olemme kiinnostuneita yhteistyöstä.
Kulttuuripolitiikkaa, joka elää ajassa
Kulttuuriteko 1800-luvulta
Tohtori Matthias Ingmanin testamenttiin perustuva pitkäjänteinen toiminta kulttuuri- ja luovien alojen koulutuksen puolesta on poikkeuksellinen suomalainen kulttuuriteko, jonka vaikutukset ulottuvat yli kahden vuosisadan päähän. 1800-luvulla laadittu testamentti ei ollut pelkkä hyväntekeväisyyslahjoitus, vaan tarkkaan harkittu yhteiskunnallinen teko, jonka tavoitteena oli edistää kansanopetusta, tukea vähävaraisia ja orpoja sekä kehittää käsityötaitoja osana elannon hankkimista.
Testamentin pohjalta syntynyt lahjoitusrahasto mahdollisti pitkäjänteisen ja itsenäisen toiminnan, jonka keskiössä olivat koulutus ja kulttuurinen osaaminen. Tämä johti käsityöopetuksen käynnistymiseen Kuopion seudulla vuonna 1903 ja myöhemmin Ingmanedu Kulttuurialan ammattiopiston syntyyn.
Toiminnan ydinajatuksena oli alusta alkaen yhdistää kulttuuri ja käsityötaidot, sosiaalinen vastuu ja yhdenvertaisuus sekä koulutus ja käytännön työelämätaidot. Ingmanin ajattelussa korostui erityisesti se, että sivistys ja toimeentulo kulkevat käsi kädessä: käsityö ja luovat alat nähtiin välineinä sekä yksilön voimaantumiseen että yhteiskunnan kehittämiseen.
Tämä toimintamalli on säilynyt elävänä ja kehittyvänä nykypäivään asti. Ingmanedu toimii edelleen Ingmanin arvojen pohjalta tarjoten koulutusta kuvallisen ilmaisun, median, muotoilun ja käsityöalojen parissa. Samalla se ylläpitää kulttuuriperintöä ja uudistaa sitä vastaamaan nykyajan osaamistarpeita.
Historiallisesti toiminnan vaikutus ulottui laajalle entisen Kuopion maalaiskunnan alueelle, jossa orpolapsia ja vähävaraisia nuoria koulutettiin ja sijoitettiin eri kyliin, luoden perustaa paikalliselle osaamiselle ja elinkeinoille.
Nykyisin vaikutus on sekä alueellinen että valtakunnallinen: oppilaitoksessa opiskelee opiskelijoita eri puolilta Suomea, se toimii aktiivisissa kulttuuri- ja luovien alojen verkostoissa, ja sen tuottama osaaminen siirtyy laajasti työelämään. Toiminta on myös kansainvälistä opiskelija- ja henkilöstövaihtojen sekä hankeyhteistyön kautta.
Maantieteellisesti toiminta on vahvasti juurtunut Pohjois-Savoon, erityisesti Kuopioon ja Siilinjärven Toivalaan, sekä laajemmin Kuopion seudulle, jossa sillä on ollut merkittävä vaikutus alueen kulttuuriseen ja ammatilliseen kehitykseen jo yli vuosisadan ajan.
Luovan alan kasvu ja työllistyminen
Kaikilla osaamisaloillamme yhdistyvät alan ammattitaidot, yrittäjyysosaaminen, markkinointitaidot ja vastuullinen tekoälyosaaminen. Koulutamme ammattilaisia, joita kasvava luova talous tarvitsee nyt ja vuonna 2040.
Syrjäytymisen ehkäisy ja sosiaalinen osallisuus
Ingmanedun historia on syntynyt haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tukemisesta. Säätiön alkuperäinen tehtävä, nuorten ohjaaminen itsenäiseen elämään, on sydänäänemme edelleen. Teemme aktiivisesti työtä, jotta jokainen nuori löytää oman polkunsa osana yhteiskuntaa.
Alueellinen kulttuuripolitiikka
Kulttuuripalveluiden alueellinen saavutettavuus on yksi eduskunnan seitsemästä painopisteestä selonteon toimeenpanosuunnitelmassa. Ingmanedu Siilinjärvellä on lähtökohtaisesti alueellista kulttuuripolitiikkaa.
Kansainvälinen vaikuttavuus
Erasmus+-ohjelman kautta opiskelijamme kansainvälistyvät jo opiskeluaikana. Ingmanedu on osa Suomen kulttuuriviennin kasvualustaa. Koulutamme luovia tekijöitä, joiden työ kantautuu maailmalle.
Kestävä kehitys ja kiertotalous
Käsiteollisuuden ja kiertotalouden perinteet ovat olleet meillä toiminnan ytimessä jo 120 vuotta. Tänä päivänä se tarkoittaa esimerkiksi käytännön yhteistyötä Elävän Säätiön kanssa.
Tekoäly ja medialukutaito
Kulttuuripoliittinen selonteko korostaa medialukutaidon ja vastuullisen tekoälyosaamisen merkitystä kriisinkestävyydelle ja demokratialle. Ingmanedu on ottanut vastuullisen tekoälyosaamisen kaikkien osaamisalojen yhteiseksi olennaiseksi sisällöksi.
Kulttuurialan tulevaisuus ja merkitys Suomen talouden ja elinvoiman kannalta
Kulttuuripoliittinen selonteko
Kulttuuripoliittinen selonteko
Valtioneuvosto 2024
Kulttuuripoliittinen selonteko on pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukainen, hallituksen eduskunnalle antama pitkän aikavälin strategia ja toimintasuunnitelma tästä yhteiskuntapolitiikan osa-alueesta.
Selonteko käsittelee kulttuurin perustan säilyttämistä, uudistumista ja elinvoimaisuutta sekä kulttuuri- ja luovien alojen toimintaedellytyksiä niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Selonteon aikahorisontti ulottuu 2040-luvulle saakka.
Selonteossa esitetään kulttuuripolitiikan visio, joka jakautuu neljään tavoitteeseen. Ne perustuvat arvioon todennäköisistä kehityskuluista, joilla on suurin merkitys kulttuuripolitiikan tulevaisuuteen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on esitetty yhteiset linjaukset ja toimenpiteet, jotka perustuvat laajaan tutkimus- ja tilastoaineistoon, asiantuntijalausuntoihin, yleisökeskusteluihin ja kuulemisiin.
Selonteon toimeenpanosuunnitelma
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2026
Valtioneuvoston kulttuuripoliittinen selonteko on kulttuurialan tärkein valtakunnallinen strategia. Toimeenpanosuunnitelma on laadittu eduskunnan linjausten mukaisesti.
Eduskunnan painopisteet ovat: luovan alan yritystoiminnan ja kasvun tukeminen, taide- ja kulttuuripalveluiden alueellisen saavutettavuuden parantaminen, tekijänoikeuksien ja kulttuurialan toimijoiden toimeentulon edistäminen, kulttuuriperinnön vaaliminen osana yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, lasten ja nuorten kulttuurisen osallisuuden vahvistaminen, kulttuurin roolin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisy sekä kulttuurin käyttö osallisuuden tukena.
Toimeenpano perustuu laajaan, hallinnonalojen rajat ylittävään yhteistyöhön.