Luovuutta, materiaalien ymmärtämistä ja käsillä tekemisen taitoa ei voi automatisoida. Siksi käsityöalojen koulutuksella on tärkeä paikka myös tulevaisuuden Suomessa.

Kun työelämä muuttuu digitalisaation, automaation ja tekoälyn myötä, keskustelu keskittyy usein uusiin teknologisiin taitoihin. Samalla unohtuu helposti yksi asia: luovuus, materiaalien ymmärtäminen ja käsillä tekeminen ovat osaamista, jota ei voi automatisoida. Siksi käsityöalojen koulutuksella on tärkeä rooli sekä suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttämisessä että kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Käsillä tekeminen on osa suomalaista sivistystä

Käsityötaidot ovat pitkään olleet osa suomalaista koulutusperinnettä. Jo ennen itsenäisyyttä sekä pojille että tytöille opetettiin kädentaitoja, jotka olivat yhtä aikaa käytännöllisiä, kasvatuksellisia ja yhteiskuntaa rakentavia. Käsillä tekeminen ei ollut vain ammattiin valmistavaa oppimista – se oli tapa oppia ymmärtämään maailmaa.

Ingmanedu Kulttuurialan ammattiopiston juuret ulottuvat tähän perinteeseen. Oppilaitoksessa on opetettu kädentaitoja sukupolvien ajan aikana, jolloin Suomi rakentui maatalousyhteiskunnasta moderniksi hyvinvointivaltioksi. Samat taidot, joilla on kautta aikojen rakennettu koteja ja valmistettu arjen esineitä, huonekaluja ja tekstiilejä, ovat edelleen merkityksellisiä.

Käsityötaidot ovat myös osa suomalaista kulttuuriperintöä. Monet käsityöperinteet – kuten karjalaiset käsityötekniikat, puutyöperinne ja tekstiilitaiteen muodot – ovat syntyneet sukupolvien aikana. Aiemmin osaaminen siirtyi luonnollisesti arjen tekemisen kautta. Nyky-yhteiskunnassa se säilyy kuitenkin vain, jos taitoja opetetaan ja harjoitellaan.

Luovuus ei automatisoidu

Automaatio, tekoäly ja digitalisaatio muuttavat työelämää nopeasti. Samalla keskustellaan siitä, millaisia taitoja tulevaisuudessa tarvitaan.

Yksi asia on kuitenkin käynyt selväksi: luovuus, käsillä tekeminen ja käytännöllinen ongelmanratkaisu ovat taitoja, joita ei voi automatisoida.

Luovien alojen osaajia tarvitaan tulevaisuudessakin. Tarvitsemme artesaaniosaajia ja käsityöläisiä – ihmisiä, jotka osaavat kutoa, korjata vaatteita, kunnostaa huonekaluja ja valmistaa kestäviä tuotteita puusta. Tarvitsemme tekijöitä, jotka ymmärtävät materiaaleja, osaavat yhdistää muotoilun ja käytännöllisyyden sekä kehittävät uusia ratkaisuja kestävään elämäntapaan yhdistäen perinteet ja modernin teknologian.

Kädentaidot tukevat kestävää tulevaisuutta

Käsityöosaaminen kytkeytyy vahvasti kestävään kehitykseen, ilmastovastuulliseen toimintaan ja vihreään siirtymään. Tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan osaamista, joka perustuu materiaalien syvälliseen ymmärtämiseen, korjaamiseen, kierrättämiseen ja pitkäikäisten tuotteiden valmistamiseen. Käsityö tukee materiaalien vastuullista käyttöä, tuotteiden korjattavuutta, paikallista valmistusta sekä kestävää, aikaa kestävää muotoilua. Samalla se edistää vihreää siirtymää tarjoamalla vaihtoehtoja kertakäyttökulttuurille ja ylikulutukselle. Kun ihminen oppii valmistamaan esineitä itse, hän oppii myös arvostamaan niitä – ja juuri tämä ajattelutapa on kestävän ja ilmastovastuullisen elämäntavan ytimessä.

Perustaitojen heikkeneminen näkyy opetuksessa

Perusopetuksessa käsityön opetuksen määrä on monin paikoin vähentynyt. Samalla käytännön tekemisen osuus on kaventunut. Tämä näkyy myös ammatilliseen koulutukseen tulevien opiskelijoiden lähtötasoissa.

Ingmanedun puualan koulutuksesta vastaava opettaja Matti Pohjannoro on seurannut muutosta opetustyössään jo pitkään. Hänen mukaansa monilla nuorilla käsillä tekemisen perustaidot ovat selvästi heikentyneet.

– Yhä useammalla opiskelijalla ei ole aiempaa kokemusta esimerkiksi sahojen, porien tai höylien käytöstä. Perustyökalut voivat olla monille täysin uusia, Pohjannoro kertoo.

Teknisen ajattelun ja työn toteutuksen hahmottaminen vaatii aiempaa enemmän ohjausta, ja kolmiulotteinen hahmottaminen voi olla haastavaa. Myös rohkeus kokeilla ja tehdä virheitä on vähentynyt.

Pohjannoron mukaan kädentaitojen oppiminen perustuu kuitenkin tekemiseen.

– Virhe ei ole epäonnistuminen. Se on oppimisen ydin. Tekemällä ja toistamalla syntyy varmuus ja lopulta ammattitaito.

Ammatillinen koulutus luo uusia tekijöitä

Ammatillinen koulutus antaa nuorille mahdollisuuden rakentaa osaamistaan käytännön tekemisen kautta ja löytää oman suuntansa.

Keväällä 2025 Ingmanedu Kulttuurialan ammattiopistosta valmistui puusepänalan artesaaniksi Teemu Aarni. Opintojensa aikana hän kehitti määrätietoisesti osaamistaan ja rakensi samalla omaa design-näkemystään. Hän perusti yrityksen, jonka toiminta perustuu kotimaiseen käsityöhön, puumateriaalin arvostamiseen ja ajattomaan muotoiluun.

Aarnin osaaminen on saanut myös laajaa tunnustusta. Hänet valittiin Vuoden artesaaniosaajaksi, ja hänen Tenho-sarjan huonekaluilleen on myönnetty Design from Finland -merkki.

Ingmanedu Kulttuurialan ammattiopistossa julkistettiin myös Vuoden Ingmanedulainen -tunnustus oppilaitoksen yhteisöllisyyden viikolla torstaina 19. maaliskuuta, Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä. Tunnustus myönnettiin Teemu Aarnille.

Kyseessä on merkittävä tunnustus oppilaitoksesta valmistuneelle opiskelijalle, joka on omalla toiminnallaan edistänyt alansa kehitystä sekä vahvistanut yhteistyötä työelämän kanssa.

Käsityöalojen koulutus on tulevaisuuskysymys

Käsityöalojen koulutuksen tulevaisuus ei ole vain yksittäisten oppilaitosten asia. Se on myös koulutus- ja kulttuuripoliittinen kysymys.

Jos koulutuspaikat vähenevät tai koulutuksen järjestäjien verkosto kaventuu, vaarana on, että kokonaisia osaamisaloja katoaa koulutusjärjestelmästä. Samalla häviää myös hiljaista tietoa ja kulttuuriperintöä, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle.

Koulutusjärjestelmän tehtävä ei ole ainoastaan vastata tämän päivän työmarkkinoiden tarpeisiin. Sen tehtävänä on myös turvata osaaminen, jota yhteiskunta tarvitsee tulevaisuudessa.

Kädentaidot kuuluvat tulevaisuuteen

Jos haluamme säilyttää kulttuuriperintömme ja rakentaa kestävää yhteiskuntaa, meidän on huolehdittava siitä, että nuorilla on mahdollisuus oppia kädentaitoja. Kyse ei ole vain yksittäisistä ammateista, vaan osaamisesta, joka liittyy luovuuteen, materiaalien ymmärtämiseen ja kykyyn rakentaa, korjata ja kehittää uutta.

Käsityötaidot eivät ole menneisyyden perintöä, vaan tulevaisuuden voimavara. Niiden kautta syntyvät osaajat, jotka luovat kestävää muotoilua, vastuullista tuotantoa ja uusia ratkaisuja muuttuvaan maailmaan.

Yhteiskunta, joka säilyttää kädentaitonsa, säilyttää myös kykynsä rakentaa tulevaisuutta.

Kirjoittaja
Anu Koukonen
Rehtori
Ingmanedu Kulttuurialan ammattiopisto

Kirjoittaja toimii Ingmanedu Kulttuurialan ammattiopiston rehtorina ja seuraa työssään läheltä luovien alojen ammatillisen koulutuksen kehitystä. Artikkelin taustalla on keskustelu Ingmanedun puualan koulutuksesta vastaavan opettajan Matti Pohjannoron kanssa puualan koulutuksen merkityksestä sekä nuorten kädentaitojen muutoksesta ja siitä, miten se on näkynyt opetustyössä viimeisen kahdenkymmenviiden vuoden aikana.