Ammatillinen koulutus on jälleen julkisen keskustelun kohteena. Keskustelu lähiopetuksen määrästä ja oppimisen tuesta on tärkeää, mutta yksittäiset luvut eivät kerro koko totuutta ammatillisen koulutuksen arjesta. Samalla kun koulutukselta odotetaan enemmän osaamista, parempia oppimistuloksia ja vahvempaa tukea opiskelijoille, sen resursseja on vähennetty vuosi toisensa jälkeen. Ammatillinen koulutus on investointi osaamiseen, kilpailukykyyn, alueiden elinvoimaan ja nuorten tulevaisuuteen. Siksi nyt tarvitaan ennen kaikkea riittävät resurssit ja työrauha kehittää entistä vaikuttavampaa ammatillista koulutusta.

Me Ingmanedussa näemme tämän päivittäin. Opiskelijoiden osaaminen rakentuu lähiopetuksen, yksilöllisen ohjauksen ja työelämässä tapahtuvan oppimisen yhdistelmästä. Siksi seuraamme huolestuneina keskustelua, jossa ammatilliselle koulutukselle asetetaan jatkuvasti uusia tavoitteita samaan aikaan, kun sen resursseja vähennetään. Laadukas koulutus ei synny sattumalta, vaan osaavista ihmisistä, toimivista oppimisympäristöistä ja pitkäjänteisestä kehittämisestä.

Keskustelua tarvitaan – mutta sen on perustuttava kokonaiskuvaan

Suomen tulevaisuutta ei rakenneta leikkaamalla koulutuksesta, vaan investoimalla osaamiseen. OAJ:n selvitys nosti tärkeällä tavalla esiin huolen lähiopetuksen, ohjauksen ja oppimisen tuen riittävyydestä ammatillisessa koulutuksessa. OAJ:n huoli on aiheellinen, mutta yksittäiset tilastot eivät kerro koko totuutta suomalaisen ammatillisen koulutuksen arjesta.

Samalla AMKE on muistuttanut, että keskustelun tulee perustua luotettavaan ja vertailukelpoiseen tietoon. KOSKI-järjestelmään tallennettavat tiedot eivät välttämättä kuvaa yhdenmukaisesti kaikkea opetusta, ohjausta, työpaikoilla tapahtuvaa oppimista tai opiskelijoiden saamaa tukea. Siksi yksittäisten lukujen perusteella ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä koko ammatillisen koulutuksen tilasta.

Todellinen kysymys ei ole se, tarvitaanko enemmän lähiopetusta ja tukea. Tarvitaan. Kysymys on siitä, miten ne voidaan turvata tilanteessa, jossa koulutuksesta on samaan aikaan leikattu merkittävästi resursseja.

Osaamista ei voi mitata pelkillä opetustunneilla

Julkisessa keskustelussa ammatillinen koulutus nähdään liian usein opetustuntien määränä, vaikka ammatillista osaamista hankitaan yhtä lailla työelämässä tapahtuvan oppimisen kautta.

Työelämäjaksoilla opiskelija oppii ammattinsa keskeiset taidot aidossa työympäristössä, työskentelee osana työyhteisöä ja saa ohjausta alan ammattilaisilta. Samalla hän omaksuu työelämätaitoja, joita ei voi oppia luokkahuoneessa. Siksi ammatillisen koulutuksen laatua ei voida arvioida pelkästään opetustuntien perusteella.

Laadukasta koulutusta ei rakenneta vähenevillä resursseilla

Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu jo pitkään, ja viimeisimmät valtiontalouden sopeutustoimet kohdistivat siihen yli 100 miljoonan euron säästöt. Samalla koulutuksen järjestäjiltä odotetaan enemmän lähiopetusta, vahvempaa oppimisen tukea, yksilöllisempää ohjausta ja entistä parempia tuloksia. Tavoitteet ovat oikeita, mutta niiden saavuttaminen edellyttää riittäviä resursseja.

Koulutuksen laatu syntyy osaavista ihmisistä. Leikkaukset eivät näy vain opetustuntien määrässä, vaan myös henkilöstössä. Kun resursseja vähennetään, menetetään samalla kokemusta, pedagogista osaamista, työelämäverkostoja ja mahdollisuuksia tukea opiskelijoita yksilöllisesti. Samaan aikaan oppilaitoksilta odotetaan entistä vaikuttavampia tuloksia yhä pienemmillä resursseilla.

Elokuussa voimaan tuleva oppimisen tuen uudistus on tärkeä askel oikeaan suuntaan, mutta sen onnistuminen ratkaistaan arjen kohtaamisissa. Tuki syntyy opettajien, erityisopettajien, ohjaajien ja muiden ammattilaisten työstä opiskelijan rinnalla. Jos haluamme lisää lähiopetusta, vahvempaa oppimisen tukea ja parempia oppimistuloksia, meidän on oltava valmiita investoimaan niihin ihmisiin, jotka tämän työn tekevät. Laadukas ammatillinen koulutus tarvitsee myös pitkäjänteistä kehittämistä ja työrauhaa.

Osaaminen syntyy investoinneista

Ammatillisen koulutuksen vahvuus on sen tiivis yhteys työelämään. Jotta opiskelijat oppivat käyttämään samoja välineitä, teknologioita ja työmenetelmiä kuin työelämässä, tarvitaan ajanmukaisia oppimisympäristöjä, laitteita ja ohjelmistoja. Esimerkiksi puualalla yksittäisen CNC-koneen hankintahinta voi nousta jopa puoleen miljoonaan euroon. Teknologian kehittyessä myös oppimisympäristöjä on uudistettava jatkuvasti, jotta opiskelijoiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita. Siksi ammatillinen koulutus edellyttää pitkäjänteisiä investointeja niin oppimisympäristöihin kuin tulevaisuuden osaamiseen.

Ingmanedu rakentaa tulevaisuuden uskoa ja Itä-Suomen elinvoimaa

Jo vuodesta 1903 lähtien Ingmanedun tehtävänä on ollut tarjota nuorille koulutuksen lisäksi myös uskoa itseensä ja tulevaisuuteensa. Tämä näkökulma jää usein liian vähälle huomiolle ammatillisesta koulutuksesta käytävässä keskustelussa.

Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä ammatillisesta koulutuksesta on tullut entistä tärkeämpi osa yhteiskunnan turvaverkkoa. Sen tehtävänä on varmistaa, että jokaisella nuorella on mahdollisuus löytää oma alansa, kiinnittyä koulutukseen ja rakentaa tulevaisuuttaan. Siksi keskustelu lähiopetuksen, ohjauksen ja oppimisen tuen riittävyydestä on perusteltua ja välttämätöntä.

Tämän merkitys näkyy myös arjessamme. Moni opiskelija tulee ammatilliseen koulutukseen epävarmana omista vahvuuksistaan tai tulevaisuuden suunnastaan. Kun hän löytää oman alansa, saa riittävästi tukea ja onnistumisen kokemuksia sekä pääsee näyttämään osaamistaan työelämässä, muuttuu usein myös käsitys omista mahdollisuuksista. Juuri nämä onnistumiset ovat ammatillisen koulutuksen vaikuttavimpia tuloksia.

Valtion kulttuuripoliittinen selonteko tunnistaa kulttuurin ja luovien alojen merkityksen hyvinvoinnin, innovaatioiden, talouskasvun ja alueiden elinvoiman rakentajana. Juuri tätä työtä tehdään myös Ingmanedussa. Koulutamme kuva- ja media-alan osaajia, kädentaitojen ammattilaisia sekä luovien alojen yrittäjiä ja tekijöitä. Luovat alat synnyttävät työpaikkoja, yrityksiä, palveluita ja uusia mahdollisuuksia sekä vahvistavat samalla ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta.

Itä-Suomen tulevaisuus rakentuu osaamisesta, ihmisistä ja uskosta tulevaisuuteen. Jos haluamme alueellemme uusia yrityksiä, työpaikkoja ja asukkaita, tarvitsemme koulutusta, kulttuuria ja mahdollisuuksia rakentaa oma elämä täällä. Siksi Ingmanedun kaltaisten oppilaitosten merkitys ulottuu koulutusta laajemmalle: autamme nuoria löytämään oman alansa, työllistymään, yrittämään ja rakentamaan tulevaisuuttaan omalla kotiseudullaan samalla, kun vahvistamme alueen elinvoimaa ja osaamispohjaa.

Meille on tärkeää, että opiskelija kohdataan ihmisenä eikä suoritteena. Siksi olemme panostaneet lähiopetukseen ja oppimisen tukeen jo ennen nykyisiä lainsäädäntöuudistuksia. Tämä näkyy myös käytännössä: ensi lukuvuonnakin opiskelijoillamme on keskimäärin 16 tuntia lähiopetusta osaamispistettä kohden, ja lisäksi järjestämme jo kolmatta vuotta peräkkäin viiden viikon kesäopintojakson oppimisen tueksi. Tämä on tietoinen valinta, koska uskomme lähiopetuksen, ohjauksen ja työelämässä tapahtuvan oppimisen muodostavan yhdessä perustan laadukkaalle ammatilliselle koulutukselle.

Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuus näkyy siinä, että nuori löytää oman alansa, suorittaa tutkinnon ja siirtyy työelämään. Samalla vahvistuvat sekä yksilön hyvinvointi että alueen elinvoima. Tämän työn vaikutukset näkyvät opiskelijoiden onnistumisissa, työllistymisessä ja alueen tulevaisuuden uskossa.

Suomen tulevaisuus rakennetaan osaamisella

OAJ:n selvitys muistuttaa, että lähiopetuksesta, ohjauksesta ja oppimisen tuesta ei voida enää leikata. Samalla AMKE korostaa, että koulutusta koskevien päätösten on perustuttava oikeaan, kattavaan ja vertailukelpoiseen tietoon. Molemmat viestit ovat tärkeitä.

Ammatillisen koulutuksen arkea ei voi kuvata yhdellä luvulla. Vaikka toimintaympäristö on muuttunut ja resursseja vähennetty, ammatillisissa oppilaitoksissa tehdään edelleen laadukasta ja vaikuttavaa työtä. Ne kouluttavat osaajia työelämään, tukevat nuoria kiinnittymään yhteiskuntaan ja tarjoavat uuden suunnan myös monille aikuisille. Monissa oppilaitoksissa, myös Ingmanedussa, opiskelijoille on pystytty tarjoamaan enemmän lähiopetusta, ohjausta ja tukea kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä.

Keskustelun ei pitäisi keskittyä vain siihen, mitä ammatillisesta koulutuksesta puuttuu, vaan myös siihen, mitä sillä saavutetaan. Ammatilliset oppilaitokset kouluttavat osaajia työelämään, tukevat nuoria kiinnittymään yhteiskuntaan ja rakentavat alueiden elinvoimaa. Laadukas opetus, työelämässä tapahtuva oppiminen, opiskelijoiden tukeminen ja vahvat työelämäyhteydet ovat edelleen suomalaisen ammatillisen koulutuksen vahvuuksia.

Nyt ammatillinen koulutus tarvitsee ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä, riittäviä resursseja ja työrauhaa. Jos yhteiskunta haluaa enemmän lähiopetusta, vahvempaa oppimisen tukea ja parempia oppimistuloksia, myös niiden rahoituksen on oltava kestävällä pohjalla.

Ammatillinen koulutus rakentaa osaamista. Osaaminen rakentaa kilpailukykyä. Kilpailukyky rakentaa kasvua. Ja kasvu rakentaa hyvinvointia. Juuri siinä ammatillisen koulutuksen todellinen vaikuttavuus mitataan. Osaamisesta ei voi säästää ilman, että samalla säästetään Suomen tulevaisuudesta.

Kirjoittaja

Anu Koukonen toimii Ingmanedu Kulttuurialan ammattiopiston rehtorina. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus ammatillisesta koulutuksesta erityisopettajana, esihenkilönä, kehittäjänä ja koulutusjohtajana. Työuransa aikana hän on ollut kehittämässä erityisopetusta, opiskeluhuoltoa ja yhteisöllistä toimintakulttuuria sekä edistämässä nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulutukseen ja työelämään.

Työnsä vastapainoksi Anu viihtyy neulomisen, musiikin, mökkeilyn ja vanhan tavaran keräilyn parissa. Erityisen lähellä sydäntä ovat vanhat puhalluskupit, jotka yhdistävät historian, käsityötaidon ja tarinat menneistä sukupolvista. Tärkeintä elämässä on kuitenkin perhe sekä mahdollisuus seurata suvun pienimmän kasvua bonusmummon roolissa.

Anu uskoo, että niin koulutuksessa kuin elämässäkin parhaat tulokset syntyvät kohtaamisista, välittämisestä ja uskosta ihmiseen.