Ingmanin säätiö on kulttuuriteko 1800-luvulta
Tohtori Matthias Ingmanin testamenttiin perustuva pitkäjänteinen toiminta koulutuksen ja erityisesti kulttuuri- ja luovien alojen puolesta on poikkeuksellinen suomalainen kulttuuriteko, jonka vaikutukset ulottuvat yli kahden vuosisadan päähän. 1800-luvulla laadittu testamentti ei ollut pelkkä hyväntekeväisyyslahjoitus, vaan tarkkaan harkittu yhteiskunnallinen teko, jonka tavoitteena oli edistää kansanopetusta, tukea vähävaraisia ja orpoja sekä kehittää käsityötaitoja osana elannon hankkimista.
Testamentin pohjalta syntynyt lahjoitusrahasto mahdollisti pitkäjänteisen ja itsenäisen toiminnan, jonka keskiössä olivat koulutus ja kulttuurinen osaaminen. Tämä johti käsityöopetuksen käynnistymiseen Kuopion seudulla vuonna 1903 ja myöhemmin Ingmanedu Kulttuurialan ammattiopiston syntyyn.
Toiminnan ydinajatuksena oli alusta alkaen yhdistää kulttuuri ja käsityötaidot, sosiaalinen vastuu ja yhdenvertaisuus sekä koulutus ja käytännön työelämätaidot. Ingmanin ajattelussa korostui erityisesti se, että sivistys ja toimeentulo kulkevat käsi kädessä: käsityö ja luovat alat nähtiin välineinä sekä yksilön voimaantumiseen että yhteiskunnan kehittämiseen.
Tohtori Matthias Ingman oli kansanvalistaja
Tohtori Matthias Ingmanin säätiön taustalla on vahva sivistyksen, välittämisen ja kulttuuriperinnön jatkumo. Säätiön juuret ulottuvat 1800-luvulle saakka, jolloin Kuopion kirkkoherra, teologian tohtori Matthias Ingman suuntasi varallisuutensa ja elämäntyönsä kansanopetuksen, vähäosaisten auttamisen ja käytännöllisen sivistyksen edistämiseen. Hänen ajattelussaan koulutus ei ollut vain tiedon jakamista, vaan myös ihmisarvon vahvistamista, työn arvostamista ja yhteisön rakentamista.
Matthias Ingman tunnettiin kansanvalistajana, mesenaattina ja vähäosaisten auttajana. Hän tuki suomenkielistä opetusta, lahjoitti varoja kouluille ja piti tärkeänä, että myös vähävaraisilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus oppia, kasvaa ja löytää paikkansa yhteiskunnassa. Hänen elämäntyönsä näkyi yhtä aikaa hengellisenä, sosiaalisena ja kulttuurisena vastuuna. Ingman ei ainoastaan tukenut opetusta, vaan myös vaali oman aikansa kulttuurisia ja sivistyksellisiä arvoja teoillaan.
Vuonna 1850
Säätiön toiminta alkoi
Vuonna 1850 Matthias Ingman laati testamentillisen säätämän, jossa hän osoitti lähes koko omaisuutensa Kuopion seudun hyväksi. Testamentin ytimessä olivat köyhien ja orpojen auttaminen, kasvatuksen tukeminen sekä käsityötaitojen ja työn kautta saavutettavan toimeentulon edistäminen. Tästä syntyi myöhemmin Ingmanin lahjoitusrahasto, jonka varaan säätiön toiminta alkoi rakentua. Rahasto tuki aluksi orpolasten kasvatusta ja kasvoi vuosikymmenten aikana määrätietoisen hoidon ansiosta. Vuonna 1933 Ingmanin perinnön hoitajaksi perustettiin Tohtori Matthias Ingmanin säätiö.
Vuonna 1903
Nykyisen oppilaitoksen synty
Nykyisen oppilaitoksen synty alkoi käytännössä vuonna 1903, kun Ingmanin testamentin hengessä käynnistettiin kiertävät käsityökoulut. Ne oli suunnattu erityisesti vähävaraisille nuorille ja Ingmanin rahaston kasvateille. Tavoitteena oli, että käsityötaidoista muodostuisi tie ammattiin, toimeentuloon ja itsenäiseen elämään. Tämä oli merkittävä askel kohti järjestäytynyttä koulutustoimintaa.
Vuonna 1917
Oppilaitos Toivalasta
Ratkaiseva käänne tapahtui vuonna 1917, kun koululle hankittiin oma tila Toivalasta. Muutto Toivalaan merkitsi siirtymistä kiertävästä opetuksesta pysyvään oppilaitokseen. Siellä käsityökoulu alkoi kasvaa omaksi yhteisökseen, jossa opetus, kasvatus ja käytännön työn tekeminen yhdistyivät. Vuosikymmenten aikana toiminta laajeni, koulutusmuodot uudistuivat ja oppilaitos kehittyi vaihe vaiheelta nykyiseksi kulttuurialan oppilaitokseksi.
Nykyinen oppilaitos on siis syntynyt pitkän kehityksen tuloksena: Matthias Ingmanin arvopohjasta, hänen testamenttinsa mahdollistamasta lahjoitusrahastosta, varhaisista käsityökouluista ja Toivalaan vakiintuneesta koulutyöstä. Säätiön ylläpitämä oppilaitos on säilynyt itsenäisenä ja arvostettuna, vaikka yhteiskunta, koulutus ja työelämä ovat muuttuneet ympärillä.
Tohtori Matthias Ingman kulttuuriperimän säilyttäjänä
Tohtori Matthias Ingmanin arvo kulttuuriperimän säilyttäjänä on poikkeuksellinen. Hän ymmärsi jo omana aikanaan, että sivistys, kieli, käsityötaidot, työn kunnioitus ja yhteisöllinen vastuu ovat osa kansakunnan henkistä pääomaa. Hänen tukensa suomenkieliselle opetukselle, käsityötaitojen vahvistamiselle ja vähäosaisten kasvatukselle loi perustaa sellaiselle kulttuuriperinnölle, jossa osaaminen siirtyy sukupolvelta toiselle ja jossa koulutuksella rakennetaan sekä yksilön että yhteisön tulevaisuutta.
Ingmanin perintö elää nykyisessä oppilaitoksessa edelleen. Säätiön tehtävänä on tulkita hänen testamenttinsa henkeä tässä ajassa: vaalia kasvatusta, osaamista ja ihmisestä välittämistä sekä pitää elävänä sitä arvomaailmaa, jolle koko oppilaitos on rakentunut. Siksi Matthias Ingman ei ole vain historian henkilö, vaan edelleen vaikuttava esikuva – kulttuuriperinnön säilyttäjä, jonka työ näkyy yhä oppilaitoksen identiteetissä, toiminnassa ja tehtävässä.
Historiallisesti toiminnan vaikutus ulottui laajalle entisen Kuopion maalaiskunnan alueelle, jossa orpolapsia ja vähävaraisia nuoria koulutettiin ja sijoitettiin eri kyliin, luoden perustaa paikalliselle osaamiselle ja elinkeinoille. Nykyisin vaikutus on sekä alueellinen että valtakunnallinen: oppilaitoksessa opiskelee opiskelijoita eri puolilta Suomea, se toimii aktiivisissa kulttuuri- ja luovien alojen verkostoissa, ja sen tuottama osaaminen siirtyy laajasti työelämään. Toiminta on myös kansainvälistä opiskelija- ja henkilöstövaihtojen sekä hankeyhteistyön kautta. Maantieteellisesti toiminta on vahvasti juurtunut Pohjois-Savoon, erityisesti Kuopioon ja Siilinjärven Toivalaan, sekä laajemmin Kuopion seudulle, jossa sillä on ollut merkittävä vaikutus alueen kulttuuriseen ja ammatilliseen kehitykseen jo yli vuosisadan ajan.
Sotaorvosta ompelijaksi
Eila Heikkisen tarina
Dokumenttielokuva kertoo ompelija Eila Heikkisestä, joka opiskeli Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa 1950-luvulla. Eila tuli kouluun nuorena sotaorpona, valmistui koulusta ja jatkoi ompelutöiden tekemistä vielä perheen perustamisen jälkeenkin. Asiakkaat tilasivat töitä kirjeitse, kun ei puhelinlinjoja maalla ollut, ja monista vakioasiakkaista tuli perheelle kuin ystäviä. Katso videolta Eilan jälkeläisten muistelut Eilasta äitinä, mummona ja ompelijana.
Ingmanedu 100 vuotta
Lataa tästä Ingmanedu 100 v juhlakirja.
Säätiön toimintaa ohjaavat vahvat arvot
Ingmanedun arvot nousevat historiasta
Välittäminen
Oppilaitoksen ja säätiön perustaminen on ollut välittämistä yhteiskunnan vähäosaisten nuorten tulevaisuudesta.
Kohtaaminen
Jokainen nuori on kohdattu oppivana yksilönä. Menneisyys ja syntyperä ei ole määritellyt tulevaisuuden unelmia.
Huolehtiminen
Oppilaitoksessa on kannettu huolta myös arjen perustaidoista alusta lähtien. Jotta jokainen pärjäisi maailmassa.
Vastuullisuus
Vastuulliset toimintatavat, kuten materiaalin kierrätys ja kestävä suunnittelu ovat olleet alusta asti tärkeä osa opetusta.